Mistä tunnet tämän ystävän?
Onko mielesi alakuloinen. Väsyttääkö vaikka nukut pitkiä yöunia ja välillä päivälläkin. Tuntuuko, että pientenkin arkisten askareiden tekeminen vaatii valtavia ponnisteluja. Tekeekö mieli huutaa kaikille: älkää kysykö minulta mitään. Antakaa minun vain olla. Ahdistaako ympärillä oleva hälinä. Muistatko milloin viimeksi hymyilit, niin että myös sydän oli mukana. Ja lopulta, tuntuuko siltä että haluat pois tästä kaikesta.
Lievä masennus on meille kaikille jollain lailla tuttu. Sitä harvoin vain nimetään siten, vaan sanotaan, että on veto poissa / väsyttää kun…/ rauta-arvot taitaa olla alakantissa jne. Lievä masennus on meille hyväksi, sillä se pysäyttää meitä miettimään mistä tämä johtuu. Onko ollut liian kiire? Olenko huolehtinut itsestäni huonosti? Olenko antanut itsestäni liikaa muille, oman jaksamisen ja joskus myös arvojen vastaisesti?
Masennus on monille ulospääsy oravanpyörästä, jonka aikana joutuu ja saa miettiä kuka oikeasti on ja mitä tarvitsee. Se on kuin pysähdys tienhaaraan, jossa saa päättää elämälleen sen suunnan mihin haluaa mennä. Olisi hyvä jos osaisimme jarruttaa ennen kuin masennus vie täysin toimintakyvyn. Ympärillä olevien läheisten antaman tuen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Huomatkaa varoitusmerkit ajoissa niin läheisistänne kuin itsestännekin ja hakekaa tarvittaessa apua. Yksin ei kannata yrittää selvitä. Puhukaa, ilman häpeää. Masennus on sairaus. Lievässä muodossa joskus hyvin tarpeellinen sellainen. Masennuksesta voi toipua, vaikka oltaisiin haudan partaalla.
Aurinkopeili 